Johtamisen merkitys korostuu
Johtamisen merkityksellisyys on korostunut työelämässä entisestään – sillä on nyt ylivoimaisesti suurin merkitys sen suhteen, millaisen kokonaisarvosanan organisaatio saa työnantajana. Mutta miten suoriudumme johtamisessa?
Suomalaiset ovat keskimäärin sangen tyytymättömiä organisaatioiden (ylimmän johdon) johtamiseen ja toimintatapoihin. Tämä ilmenee Taloustutkimuksen tammikuussa 2025 päivitetystä henkilöstökokemustietopankista.
Tarkasteltaessa tuloksia kokonaistasolla, hyvällä tasolla on työturvallisuusasioiden hoitaminen ja melko hyvällä tasolla johdon sitoutuminen tasa-arvon ja tasavertaisuuden toteutumiseen. Sen sijaan heikoimman arvion saa väittämä "ylin johto ottaa päätöksissään huomioon käytännön työn vaatimukset". Heikolle tasolle jäävät arviot myös henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisesta, työtapojen kehittämisestä yhteistyössä, luottamuksesta organisaation johtoon, organisaatiossa vallitsevassa hyvän yhteishengen ja yhteenkuuluvuuden tunteesta, sekä työntekijöiden oikeudenmukaisessa kohtelusta.
Merkityksellisimmät tekijät johtamisessa ja toimintatavoissa ovat:
- Luotan organisaatiomme johtoon
- Organisaatiomme johto on ammattitaitoinen
- Työntekijöitä kohdellaan organisaatiossamme oikeudenmukaisesti
- Organisaatiomme huolehtii henkilöstönsä hyvinvoinnista
- Organisaatiomme johto ottaa päätöksissään huomioon käytännön työn vaatimukset
…ja nämä kaikki tekijät ovat analyysimme mukaan suomalaisessa työelämässä kehittämiskohteita.
Tässä pintaraapaisu tietopankin tuloksista, tulemme kertomaan tuloksia pitkin vuotta uutiskirjeissämme. Tietopankki on asiakkaittemme käytössä, kun teemme henkilöstötutkimuksia tai sisäisiä työnantajakuvatutkimuksia.
Taloustutkimuksen henkilöstökokemustietopankki on päivitetty tammikuussa 2025 Taloustutkimuksen internetpaneelissa. Tietopankissa on kaikkiaan 3943 vastaajaa, jotka ovat 18–79-vuotiaita, työskentelevät eri toimialoilla, niin yksityisellä, julkisella kuin kolmannella sektorilla, pienissä, keskisuurissa kuin suurissa organisaatioissa sekä henkilöstöluokan että liikevaihdon mukaan ja eri puolilla Suomea. He ovat asemaltaan eri tasoisia johtavasta asemasta työntekijään, sekä esihenkilöitä että ei esihenkilöitä. Vastaajat on myös segmentoitu seitsemään eri luokkaan arvojen ja asenteiden mukaan ja suositteluhalukkuuden mukaan suosittelijoihin, passiivisiin ja kriitikoihin. Nämä ja muita taustatietoja on käytettävissä, kun tarkastellaan tietopankin tuloksia tai kun valitaan sopivaa vertailuryhmää asiakkaamme omaan henkilöstötutkimukseen.
Kerromme mielellämme lisää! Voit myös lukea lisää henkilöstökokemuksen mittaamisesta täältä!
Ota yhteyttä suoraan:
Senior Insight Manager Paula Lehto, 010 758 5275, paula.lehto@taloustutkimus.fi
TAI
Ota yhteyttä -painikkeen takaa löytyvällä yhteystietolomakkeella!