Suomalaiset suhtautuvat entistä myönteisemmin työperäiseen maahanmuuttoon

Pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin taas suhtaudutaan aiempaa torjuvammin. Enemmistö hyväksyy sen, että Suomeen tulee kansainvälisiä vaikutteita. 40 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomeen pitäisi tulla nykyistä enemmän maahanmuuttajia töitä tekemään. Noin joka viides vastustaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Niin ikään 40 prosenttia on sillä kannalla, että Suomen nykyinen työperäinen maahanmuutto on sopivalla tasolla.

Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen tekemästä kyselystä, jossa haastateltiin henkilökohtaisilla käyntihaastatteluilla tuhatta ihmistä helmikuun aikana osana toistuvaa CAPI Omnibus -haastattelukierrosta. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Täsmälleen samanlainen tutkimus samoilla kysymyksillä ja menetelmällä tehtiin myös helmi-maaliskuussa 2015. Silloin työperäistä maahanmuuttoa olisi lisännyt 33 prosenttia ja vähentänyt 28 prosenttia suomalaisista. Kolmessa vuodessa suomalaisten suhtautuminen työperäiseen maahanmuuttoon on siis muuttunut positiivisemmaksi.

Mutta kun kysytään sama kysymys turvapaikanhakijoista ja pakolaisista, mielipiteiden kehitys kulkee toiseen suuntaan: vuonna 2015 joka kolmas eli 34 prosenttia halusi vähentää Suomeen tulevaa humanitääristä maahanmuuttoa, nyt vastaava luku on 43 prosenttia.

Kolme vuotta sitten 42 prosenttia suomalaisista katsoi, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulomäärät Suomeen olivat sopivalla tasolla, nyt enää 34 prosenttia. Toisaalta niiden osuus, joiden mielestä Suomen tulisi ottaa vastaan nykyistä enemmän turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa (21–22 prosentissa).

Kolmas kysymys tutkimuksessa kuului näin: ”Miten suhtaudutte ylipäänsä siihen, että Suomeen tulee entistä enemmän ulkomaalaisia ja heidän mukanaan kansainvälisiä vaikutteita?”

Tätä pitää erittäin hyvänä asiana 15 ja melko hyvänä asiana 32 prosenttia suomalaisista. Vain 7 prosenttia pitää ulkomaalaisten ja kansainvälisten vaikutteiden tulemista Suomeen erittäin huonona ja 14 prosenttia melko huonona asiana. Noin joka kolmannen mielestä se ei ole hyvä eikä huono asia.

Kansalaisten suhtautuminen Suomen kansainvälistymiseen on siis edelleen voittopuolisesti positiivista, joskin asenteet ovat muuttuneet kolmessa vuodessa hivenen negatiivisempaan suuntaan.

Juho Rahkonen, yhteiskuntatieteiden tohtori, tutkimuspäällikkö
juho.rahkonen@taloustutkimus.fi, p. 010 758 5227