Pitkäjänteinen tutkimus paljastaa muutokset NATO-mielipiteissä

Suomalaisten mielipiteet Nato-jäsenyydestä ovat muuttuneet yhteiskunnallisen keskustelun eläessä. Jo 38 prosenttia sallisi ydinaseiden kuljetuksen Suomen alueella. Muutokset mielipiteissä selviävät NATOpoll-tutkimussarjasta, jonka perustana on Taloustutkimuksen tekemä järjestelmällinen tiedonkeruu.

Miten suomalaisten mielipiteet Natosta ja Nato-jäsenyydestä kehittyvät samalla, kun tieto jäsenyydestä kasvaa? Entä miten ympärillä oleva politiikkakehys muuttuu ja miten nämä kaksi asiaa ovat yhteydessä toisiinsa? Näistä lähtökohdista käynnistettiin NATO-tutkimushanke vuonna 2023.

”Oletus oli, että viisari voisi värähtää suuntaan tai toiseen, kun liitytään Natoon ja alkaa kirkastua, mitä kaikkea jäsenyys vaatii”, kuvailee NATOpoll-hankkeen johtaja ja yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass Helsingin yliopistolta.

Hankkeen ensimmäinen kysely tehtiin kesäkuussa 2023, ja tulokset julkistettiin juuri ennen Naton huippukokousta Vilnassa. Tutkimuksen tuloksista uutisoitiin Intiassa ja Kiinassa asti. Suomalaiset olivat valmiita kantamaan vastuuta Natossa, mutta vastustivat ydinaseita. Seuraavassa kyselyssä marraskuussa suhtautuminen ydinaseisiin oli jo huomattavasti suopeampaa. Silloin jo 38 prosenttia suomalaisista oli valmis sallimaan ydinaseiden kuljetukset Suomen läpi.

”On hyvin kiinnostavaa, miten nopeasti kansalaisten mielipiteet elävät. Kaiken lähtökohta on, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tulee tehdä demokraattisen kontrollin ulottuvilla. Puolustusratkaisut ovat avoimesti keskusteltavia ja yhteisiä asioita”, Wass toteaa.

Tutkimusdata hankkeen ytimessä

Koneen Säätiön rahoittama NATOpoll-hanke käynnistyi vuoden 2023 alussa. Mukana on tutkijoita Helsingin yliopiston lisäksi Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Ulkopoliittisesta instituutista.

Tiedonkeruun kumppaniksi valittiin Taloustutkimus. Hankkeeseen kuuluu neljä tiedonkeruuta, jotka tehdään puolen vuoden välein.

”Meillä oli jo ennestään kokemusta siitä, että Taloustutkimuksen Internet-paneelista saa korkealaatuista dataa. Muutoksen luotettavaksi havaitsemiseksi on hyvä, että samoja ihmisiä haastatellaan teemasta monta kertaa. Monella kyselytutkimusorganisaatiolla ei ole olemassa vastaavaa menetelmää ja osallistujajoukkoa”, Wass lisää.

Taloustutkimuksen Internet-paneeli on perustettu jo vuonna 1998 ja on pisin Suomessa toiminut valtakunnallinen Internet-paneeli. Paneeli edustaa kattavasti eri väestöryhmiä. NATOpoll-tutkimuksen ensimmäiseen kyselyyn vastasi 2877 suomalaista. Jatkokysely lähetettiin vain samalle ryhmälle ja vastauksia saatiin 2038.

”Taloustutkimus on ollut hyvä kumppani ja kaikki on sujunut erittäin hyvin. Arvostan sitä, että heillä on sekä tietoa moderneista tutkimusmenetelmistä että vahvaa substanssiosaamista. Silloin mukana tulee syvempi ymmärrys siitä, mitä tutkimuksella haetaan”, Wass kuvailee.

”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, eikä niitä tarvitse tehdä tuntuman perusteella.”

NATOpollin kyselyssä on käytetty myös conjoint-menetelmää, joka jäljittelee koeasetelmaa. Vastaajat saavat valittavakseen kerrallaan kaksi eri korttia, joissa on lueteltu erilaisia valtion turvallisuusympäristöön liittyviä piirteitä. Vastaajan tuli valita korteista se valtio, jossa mieluummin asuisi.

Tietopohjainen päätöksenteko korostuu

Taloustutkimuksen Internet-paneeleita käytetään lukuisissa eri tutkimuksissa – yhteiskunnallisista tutkimuksista kuluttajatutkimuksiin. 

”Vastaamme NATOpoll-tutkimuksessa kaikesta tiedonkeruusta ja datan käsittelystä. Lisäksi olemme mukana tutkimussisällön suunnittelussa. Akateemiset tutkijat voivat keskittyä analysointiin ja raportointiin, kiteyttää tutkimuspäällikkö Tommi Saarnio Taloustutkimuksesta.

Datan merkitys päätöksenteon taustalla korostuu jatkuvasti.

”On tärkeää, että päätökset perustuvat tutkittuun tietoon, eikä niitä tarvitse tehdä tuntuman perusteella”, Saarnio lisää.

Wassin katse on jo kesäkuussa pidettävissä eurovaaleissa. Aineistokeruun teemana on EU:n muuntautuminen rauhanliitosta turvallisuusunioniksi.

”Suomalaisten turvallisuustarpeet keskittyvät pitkälti Venäjän uhkaan, mutta Keski-Euroopalle keskeisin asia on hallitsematon muuttoliike. Pakolaisuutta kiihdyttävä ilmastonmuutos on olennainen osa turvallisuuskehystä samoin kuin tekoälyn yhdistäminen puolustusteollisuuteen”, Wass maalailee.

NATOpoll-tutkimuksen kyselyaineistoja on käytetty keväällä 2024 myös Wassin opettamalla tutkimusmenetelmien kurssilla Helsingin yliopistolla.

Ota yhteyttä